VOISIKO ILMANPUHDISTIN OLLA OSA SISUSTUSTA?

VOISIKO ILMANPUHDISTIN OLLA OSA SISUSTUSTA?

 

Useasti meidän kodit ovat pullollaan jos jonkinlaisia sisustustuotteita. On isoja ja pieniä, seinälle asennettavia ja lattialla makaavia. Kaiken tämän lisäksi kotimme pursuaa elektroniikkaa, on telkkaria, pleikkaria, smoothiekonetta ja yleiskonetta.

Koskahan pieni ilmanpuhdistin voisi olla myös kaikkien trendikotien vakiokamaa? Vähän kuin Lokki- valaisimet tai Mariskoolit.

Nythän se on SE kaiken rumentava kapistus, joka on vain niissä kodeissa joissa talon rakenteet aiheuttavat kaikille oireita ja siellä asuvat ovat allergisia kaikelle ja kärsivät kaikista mahdollisista hengityssairauksista. Tai siis näinhän varmasti moni ajattelee, että kaikki ajattelevat.

Mitä jos pieni helppokäyttöinen ilmanpuhdistin olisikin kuin esimerkiksi televisio tai kahvinkeitin. Ajateltaisiinkin että sellaisessa kodissa asuu itsestään huolta pitäviä, terveyttään kunnioittavia ihmisiä. Vähän niin kuin terveellinen ruokavalio, avokadot, jumppakalenterit tai marjasmoothiet. Tai vaikka hyvinvointimittarit, jotka alkavat olla lähes yhtä yleisiä kuin tavalliset rannekellot.

Ihminen kuitenkin hengittää 24/7. Jos ei, niin asiat ovat aavistuksen huonommalla tolalla. Onko se sama hengittää puhdasta ilmaa edes kotona vai täyttää keuhkonsa jatkuvasti pölyllä, pakokaasulla tai muiden jalallisten olentojen mukanaan kuljettamilla hajuilla?

Hyvä ilmanpuhdistin voi tuntua hintavalta investoinnilta, mutta verrattuna nykyajan telkkareihin, tietokoneisiin tai vaikka uusinta mallia olevaan kännykkään, hinta on mielestäni siedettävä. On kuitenkin kyse elämänlaadusta. Sitä kai elämässä on tarkoitus tavoitella, hyvinvointia itselle.

JÄTTEENKÄSITTELYN VAARAT

JÄTTEENKÄSITTELYN VAARAT

 

Biohajoavien jätteiden erilliskeräys ja niiden käsittely kompostointi- ja bioenergialaitoksissa on voimakkaasti lisääntymässä myös Suomessa.

EY:n sivutuoteasetus (1069/2009) ja sen toimeenpanoasetus (142/2011) edellyttävät kaupoista ylijäävien elintarvikkeiden toimittamista jätteidenkäsittelylaitoksiin. Kaatopaikoille loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrää tullaan merkittävästi vähentämään tulevina vuosina. Biohajoavien jätteiden laitosmaisesta käsittelystä saattaa seurata työntekijöille työturvallisuusriskejä.

 

Jätteenkäsittelyssä ja jätteiden hyödyntämisessä pitää tunnistaa ja huomioida entistä paremmin työterveys- ja ympäristövaarat ennen käytäntöjen vakiintumista ja suurten laitosinvestointien tekoa. Tämä siksi, ettei uudelleen muotoutuvasta jätehuollosta tule erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava toimiala. Työntekijämäärät ovat alalla kasvamassa varsinkin jätteistä saatavan bioenergian tuotannossa.

 

On siis selvitettävä, onko olemassa mikrobiologisia terveysvaaroja biohajoavien jätteiden laitosmaisessa käsittelyssä.

 

Vastauksia pitää saada mm. seuraaviin kysymyksiin:

 

  • Ovatko nykyiset suojaustoimenpiteet riittävät työntekijöiden

työturvallisuudelle bioenergia-ja kompostointilaitoksissa?

 

  • Millainen on prosessijäännösten hygieeninen laatu?

 

Näillä tiedoilla on tulevaisuudessa tärkeä merkitys biohajoavien jätteiden ja niistä prosessoitujen lopputuotteiden parissa työskentelevien ihmisten terveydelle.

 

Viitearvot ja mikrobien terveyshaitat

 

Kemiallisten altisteiden mittaustuloksia voidaan verrata Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1213/2011 annettuihin haitallisiksi tunnettuihin pitoisuuksiin (HTP-arvot, STM:n julkaisu 2015:5).

Altistumista verrataan kahdeksan tunnin raja-arvoon (HTP8h), kun altistuminen kestää koko työvuoron ajan. Mikäli altistuminen on lyhytaikaista, verrataan mittaustuloksia viidentoista minuutin raja-arvoon (HTP15min). HTP-arvot ovat pienimpiä ilman epäpuhtauspitoisuuksia, jotka ministeriön arvion mukaan voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle

 

Suomessa ei ole toistaiseksi HTP-arvoa ilman endotoksiini- ja mikrobipitoisuuksille. Terveysperusteiseksi ilman endotoksiinipitoisuuden kahdeksan tunnin viitearvoksi on ehdotettu

90 EU/m3 (EU = endotoxin unit eli endotoksiiniyksikkö). Viitearvo on saatu hollantilaisen ja pohjoismaisen asiantuntijaryhmän toimesta.

 

Endotoksiinit ovat gram-negatiivisten bakteerien soluseinämän osasia, joita esiintyy kaikkialla siellä missä bakteereitakin. Endotoksiinit irtoavat ympäristöön bakteerisolun tuhoutuessa ja bakteerien lisääntymisen aikana. Endotoksiinien on todettu aiheuttavan tai olevan osatekijänä aiheuttamassa mm. astmaa, kroonista bronkiittia ja orgaanisen pölyn aiheuttamaa kuumeoireilua (ODTS). Lähde: Työterveyslaitos Helsinki

 

 

Hans Brunila

Ins./ Ymp.Asiantuntija