SAIRAALAN MONET KASVOT

SAIRAALAN MONET KASVOT

Nyt kun tänne meidän pääkonttorin kotikaupunkiin rakennetaan kokonaan uutta sairaalakorttelia, niin mietimme tässä iltapäiväkahvilla, kuinka monenlaisia ihmisiä sairaalassa on töissä, asiakkaina tai vierailemassa.

Uuteen sairaalaan tulee iso määrä osastoja ensiavusta synnytysosastoon ja päiväkirurgiaan. Kaikilla näillä osastoilla on päivittäin satoja ihmisiä, jotka altistuvat tai tuovat mukanaan erilaisia hiukkasia tai bakteereita. Eniten ilman kaikille epäpuhtauksille altistuvat tietenkin potilaat. Sairaalabakteeri on viheliäinen vastus, jota vastaan taistellaan jatkuvasti.

Sairaalan työntekijät kuitenkin viettävät myös pitkiä aikoja työpaikallaan, jossa potilaat ja vierailevat ihmiset tulevat hyvinkin erilaisista olosuhteista. Vaikka itse sairaala ei kärsi sisäilmanongelmista, niin kuinka paljon sisään tulevat ihmiset tuovat tullessaan erilaisia epäpuhtauksia? Kuinka paljon ihmiset kantavat vaatteissaan ja tavaroissaan sellaisia epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat muille epämiellyttäviä oireita tai ovat vakavasti sairaille jopa vaarallisia?

Ilmanpuhdistin ei ole pelkästään sisäilmaongelmien helpottamista varten. Se voi olla myös ensiavussa, jossa se eliminoi epäpuhtauksia potilaiden lisäksi työntekijöiden työolojen turvaamiseksi. Tai tehohoidon osastoilla, jossa pienikin ylimääräinen bakteeri väärässä paikassa voi viedä ihmishengen.

Työntekijöiden pukeutumistilat keräävät useista eri olosuhteista tulleiden ihmisten tavarat pieneen tilaan, niin näiden tilojen sisäilman puhdistaminen varmasti lisäisi työturvallisuutta sekä työntekijöiden että potilaiden näkökulmasta katsottuna. Mahdolliset epäpuhtaudet eivät leviä sairaalan sisälle eikä myöskään toisten kotiin, kun hän saa vaihtaa vaatteensa puhtaassa tilassa.

Ilmanpuhdistin mielletään liian usein vain sisäilmaongelmiin. Se voi hienosti toimia myös ennaltaehkäisevästi ja työturvallisuutta parantavasti.

Kuljetus ja Muutto O. Jylhä Oy luottaa Airocide-teknologiaan

Kuljetus ja Muutto O. Jylhä Oy kasvaa uuden teknologian ja Saksaan rakennetun terminaalin siivittämänä.

 Olavi Jylhän vuonna 1961 perustama Kuljetus ja Muutto O. Jylhä Oy on harpannut vuosien aikana ison loikan ulkomaille. Alkuvuosina muuttoihin keskittyneen yrityksen liikevaihdosta vain muutama prosentti koostuu nykyään muuttokuljetuksista.

Yrityksen toiminnasta suurimman osan kattavat lämpösäädellyt kasvi- ja elintarvikekuljetukset. Päivittäistä liikennöintiä suuntautuu Hollantiin, Belgiaan, Saksaan ja Tanskaan. Nopeasti pilaantuvat tuotteet ja pitkät välimatkat ovat vaikea yhtälö, ja ensiarvoisen tärkeää on Jylhän mukaan ollut herkkyys teknologian kehittymiselle.

Esimerkki konkreettisesta hyödystä on etänä säädettävä perävaunujen lämpötilan seurantajärjestelmä, jonka yritys otti käyttöönsä kaksi vuotta sitten ensimmäisenä kuljetusliikkeenä Suomessa. Sen jälkeen peräkärryihin on sijoitettu myös Airocide-ilmanpuhdistuslaitteet, jotka lisäävät tuotteiden myyntiaikaa ja pienentävät hävikkiä.

Kuljetusten seuraaminen ei jää lastin valvomiseen, sillä teknologiaa hyödynnetään myös tarkasteltaessa kuljettajien ajotapoja. Yritys tarjoaa työntekijöilleen vuosittain ajotunteja, jotka keskittyvät taloudelliseen ajamiseen.

Tällä hetkellä yrityksellä on käytössä noin 75 lämpösäädeltyä perävaunua, ja taloudellisuus korostuu myös kaluston hankinnassa.

Lue koko juttu: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/muuttokuormat-vaihtuivat-kansainvaliseen-kauppaan/pyEr8Rpn

Lähde: Kauppalehti, 17.10.2017

VOISIKO ILMANPUHDISTIN OLLA OSA SISUSTUSTA?

VOISIKO ILMANPUHDISTIN OLLA OSA SISUSTUSTA?

 

Useasti meidän kodit ovat pullollaan jos jonkinlaisia sisustustuotteita. On isoja ja pieniä, seinälle asennettavia ja lattialla makaavia. Kaiken tämän lisäksi kotimme pursuaa elektroniikkaa, on telkkaria, pleikkaria, smoothiekonetta ja yleiskonetta.

Koskahan pieni ilmanpuhdistin voisi olla myös kaikkien trendikotien vakiokamaa? Vähän kuin Lokki- valaisimet tai Mariskoolit.

Nythän se on SE kaiken rumentava kapistus, joka on vain niissä kodeissa joissa talon rakenteet aiheuttavat kaikille oireita ja siellä asuvat ovat allergisia kaikelle ja kärsivät kaikista mahdollisista hengityssairauksista. Tai siis näinhän varmasti moni ajattelee, että kaikki ajattelevat.

Mitä jos pieni helppokäyttöinen ilmanpuhdistin olisikin kuin esimerkiksi televisio tai kahvinkeitin. Ajateltaisiinkin että sellaisessa kodissa asuu itsestään huolta pitäviä, terveyttään kunnioittavia ihmisiä. Vähän niin kuin terveellinen ruokavalio, avokadot, jumppakalenterit tai marjasmoothiet. Tai vaikka hyvinvointimittarit, jotka alkavat olla lähes yhtä yleisiä kuin tavalliset rannekellot.

Ihminen kuitenkin hengittää 24/7. Jos ei, niin asiat ovat aavistuksen huonommalla tolalla. Onko se sama hengittää puhdasta ilmaa edes kotona vai täyttää keuhkonsa jatkuvasti pölyllä, pakokaasulla tai muiden jalallisten olentojen mukanaan kuljettamilla hajuilla?

Hyvä ilmanpuhdistin voi tuntua hintavalta investoinnilta, mutta verrattuna nykyajan telkkareihin, tietokoneisiin tai vaikka uusinta mallia olevaan kännykkään, hinta on mielestäni siedettävä. On kuitenkin kyse elämänlaadusta. Sitä kai elämässä on tarkoitus tavoitella, hyvinvointia itselle.

JÄTTEENKÄSITTELYN VAARAT

JÄTTEENKÄSITTELYN VAARAT

 

Biohajoavien jätteiden erilliskeräys ja niiden käsittely kompostointi- ja bioenergialaitoksissa on voimakkaasti lisääntymässä myös Suomessa.

EY:n sivutuoteasetus (1069/2009) ja sen toimeenpanoasetus (142/2011) edellyttävät kaupoista ylijäävien elintarvikkeiden toimittamista jätteidenkäsittelylaitoksiin. Kaatopaikoille loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrää tullaan merkittävästi vähentämään tulevina vuosina. Biohajoavien jätteiden laitosmaisesta käsittelystä saattaa seurata työntekijöille työturvallisuusriskejä.

 

Jätteenkäsittelyssä ja jätteiden hyödyntämisessä pitää tunnistaa ja huomioida entistä paremmin työterveys- ja ympäristövaarat ennen käytäntöjen vakiintumista ja suurten laitosinvestointien tekoa. Tämä siksi, ettei uudelleen muotoutuvasta jätehuollosta tule erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava toimiala. Työntekijämäärät ovat alalla kasvamassa varsinkin jätteistä saatavan bioenergian tuotannossa.

 

On siis selvitettävä, onko olemassa mikrobiologisia terveysvaaroja biohajoavien jätteiden laitosmaisessa käsittelyssä.

 

Vastauksia pitää saada mm. seuraaviin kysymyksiin:

 

  • Ovatko nykyiset suojaustoimenpiteet riittävät työntekijöiden

työturvallisuudelle bioenergia-ja kompostointilaitoksissa?

 

  • Millainen on prosessijäännösten hygieeninen laatu?

 

Näillä tiedoilla on tulevaisuudessa tärkeä merkitys biohajoavien jätteiden ja niistä prosessoitujen lopputuotteiden parissa työskentelevien ihmisten terveydelle.

 

Viitearvot ja mikrobien terveyshaitat

 

Kemiallisten altisteiden mittaustuloksia voidaan verrata Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1213/2011 annettuihin haitallisiksi tunnettuihin pitoisuuksiin (HTP-arvot, STM:n julkaisu 2015:5).

Altistumista verrataan kahdeksan tunnin raja-arvoon (HTP8h), kun altistuminen kestää koko työvuoron ajan. Mikäli altistuminen on lyhytaikaista, verrataan mittaustuloksia viidentoista minuutin raja-arvoon (HTP15min). HTP-arvot ovat pienimpiä ilman epäpuhtauspitoisuuksia, jotka ministeriön arvion mukaan voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle

 

Suomessa ei ole toistaiseksi HTP-arvoa ilman endotoksiini- ja mikrobipitoisuuksille. Terveysperusteiseksi ilman endotoksiinipitoisuuden kahdeksan tunnin viitearvoksi on ehdotettu

90 EU/m3 (EU = endotoxin unit eli endotoksiiniyksikkö). Viitearvo on saatu hollantilaisen ja pohjoismaisen asiantuntijaryhmän toimesta.

 

Endotoksiinit ovat gram-negatiivisten bakteerien soluseinämän osasia, joita esiintyy kaikkialla siellä missä bakteereitakin. Endotoksiinit irtoavat ympäristöön bakteerisolun tuhoutuessa ja bakteerien lisääntymisen aikana. Endotoksiinien on todettu aiheuttavan tai olevan osatekijänä aiheuttamassa mm. astmaa, kroonista bronkiittia ja orgaanisen pölyn aiheuttamaa kuumeoireilua (ODTS). Lähde: Työterveyslaitos Helsinki

 

 

Hans Brunila

Ins./ Ymp.Asiantuntija